Sisällissota ja tasavallan alkuvuodet
Suomen itsenäistyminen ei ollut helppoa suomalaisillekaan. Ensimmäisen kerran suomalaisten piti miettiä, millainen itsenäisen Suomen pitäisi olla. Aina ennen muut maat (ensin Ruotsi, sitten Venäjä) olivat sanoneet mitä Suomi saa tehdä ja mitä ei.
Suomalaiset olivat niin eri mieltä asiasta, että melkein heti itsenäistymisen jälkeen syttyi sisällissota. Lue kirjan sivut 40-42 ja tee sen jälkeen tehtävä 1.
Tehtävä 1. Oikein vai väärin. Sisällissota ja tasavallan alkuvuodet
Tehtävä 1. Oikein vai väärin. Sisällissota ja tasavallan alkuvuodet
Talvisota, jatkosota ja Lapin sota
Myös Suomessa sodittiin toisen maailmansodan aikaan kolmeen eri kertaan. Olemme nimenneet sodat talvisodaksi, jatkosodaksi ja Lapin sodaksi. Lue kirjasta sivut 40-42 ja sivu 45.
Tehtävä 2. Järjestä tapahtumat sotien mukaan.
Koska Suomi joutui luovuttamaan isoja alueita Neuvostoliitolle, esimerkiksi Karjalan. Monet karjalaiset (Karjalassa asuneet suomalaiset) joutuivat jättämään kotinsa sinne ja muuttamaan muualle Suomeen. Näistä ihmisistä käytetään nimitystä evakko. Evakot olivat siis suomalaisia pakolaisia, jotka pakenivat muualle Suomeen.
Koska Suomi joutui luovuttamaan isoja alueita Neuvostoliitolle, esimerkiksi Karjalan. Monet karjalaiset (Karjalassa asuneet suomalaiset) joutuivat jättämään kotinsa sinne ja muuttamaan muualle Suomeen. Näistä ihmisistä käytetään nimitystä evakko. Evakot olivat siis suomalaisia pakolaisia, jotka pakenivat muualle Suomeen.
Sotalapsi oli lapsi, jonka vanhemmat lähettivät sotaa pakoon Ruotsiin tai Tanskaan. Sodan jälkeen suurin osa heistä palasi Suomeen. Osa lapsista jäi sotaorvoiksi. Orpo on lapsi, jonka vanhemmat ovat kuolleet.
Sotalapsia matkalla Ruotsiin tai Tanskaan.
Suomi sotien jälkeen
Suomi muuttui ja kehittyi nopeasti. Ihmiset muuttivat kaupunkeihin töihin. Samalla kun Suomi vaurastui eli rikastui, tehtiin uudistuksia koko Suomen hyväksi. Peruskoululaki astui voimaan, yliopistoja, terveyskeskuksia ja sairaaloita rakennettiin koko maahan. Näin suomalaiset alkoivat saada palveluja lähelleen.
Nykyään Suomi on EU:n jäsenmaa. Maa kansainvälistyy voimakkaasti koko ajan.
Kertaustehtävät lukuun 2. Oikein vai väärin?
Katso: 100 itsenäisen Suomen asiaa.
UNICEF perustettiin vuonna 1946 auttamaan lapsia toisen maailmansodan jälkeen. Suomi oli ensimmäisiä avunsaajia. Suomessa oli pulaa monesta jokapäiväisestä asiasta.
Apu saatiin jaettua tehokkaasti, sillä sodista huolimatta Suomessa oli hyvin järjestäytynyt yhteiskunta. Viranomaiset ja järjestökenttä puhalsivat yhteen hiileen.
Lisäksi Suomi oli hyvin tasa-arvoinen maa: sosiaalierot olivat pieniä ja tytöt ja pojat olivat yhtä lailla koulutettuja.
Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi. Lasten aliravitsemus oli yleistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Näillä alueilla asuvista alle kaksivuotiaista lapsista 70-90 prosenttia kärsi riisitaudista. Riisitauti pehmentää lasten luut, sen tyypillisiä oireita ovat vinot jalkojen luut. Riisitauti johtuu D-vitamiinin puutteesta.
Köyhyyden keskellä oli hyvin merkittävää, että kaikki koululaiset saivat niukan, mutta tärkeän kouluruoan. Jokaisen koulun oppilaan annos sisälsi 40 grammaa maitopulveria ja 4 grammaa laardia päivässä.
Ruoka-avun vaikutus näkyi nopeasti. Koululaisten paino nousi UNICEFin lisäravinnon avulla 1-3 kiloa. Vielä vuonna 1948 ripuli oli kuitenkin pikkulasten yleisin kuolinsyy.
Kun ravitsemustilanne parani, avustus siirtyi lasten vaate- ja kenkäpulan poistamiseen ja muuhun tukeen, esimerkiksi terveydenhuoltoon. UNICEFin tuella hankittiin esimerkiksi yhdeksän röntgenkonetta ja järjestettiin rokotuskampanjoita. Tuberkuloosi oli yleisimpiä lasten ja nuorten kuolinsyitä.
Puuvillaa käytettiin esimerkiksi flanellin tuottamiseen, josta tehtiin lapsille alusvaatteita ja äitiyspakkaukseen tarvikkeita. Esimerkiksi vuosina 1948-50 kaikkiaan 115 942 äitiyspakkausta sisälsi UNICEFin flanellia. Nahasta tehtiin kenkiä: yli 50 000 lasta sai UNICEFin avulla kengät.
UNICEFin avustustominta päättyi Suomessa vuonna 1951. Suomi oli noussut jaloilleen, ja pystyi huolehtimaan itse lapsistaan. Jo samana vuonna Suomen hallitus myönsi 10 000 dollaria käytettäväksi lasten auttamiseen muissa maissa.
(Lähde: https://www.unicef.fi/unicef/historia/)
(kielet: suomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (soranni), somali, thai ja venäjä)
Tällä sivulla oleva opetusvideo ”Hyvinvointia rakentamassa: Suomen ja Virtasten vuosisata” kertoo Suomen historiasta ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä 1900-luvun alusta nykypäivään.
Video on tuotettu Uudenmaan ELY-keskuksen ESR-osarahoitteisessa Kotona Suomessa-hankkeessa vuonna 2017 ja sen on toteuttanut Wacky Tie Films Oy.
Katso: 100 itsenäisen Suomen asiaa.
EKSTRA: Kun UNICEF auttoi Suomea
Lue teksti ja tee sen jälkeen Wordwall-tehtävät. Kysymykset ovat alleviivatuista kohdista.UNICEF perustettiin vuonna 1946 auttamaan lapsia toisen maailmansodan jälkeen. Suomi oli ensimmäisiä avunsaajia. Suomessa oli pulaa monesta jokapäiväisestä asiasta.
Apu saatiin jaettua tehokkaasti, sillä sodista huolimatta Suomessa oli hyvin järjestäytynyt yhteiskunta. Viranomaiset ja järjestökenttä puhalsivat yhteen hiileen.
Lisäksi Suomi oli hyvin tasa-arvoinen maa: sosiaalierot olivat pieniä ja tytöt ja pojat olivat yhtä lailla koulutettuja.
Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi. Lasten aliravitsemus oli yleistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Näillä alueilla asuvista alle kaksivuotiaista lapsista 70-90 prosenttia kärsi riisitaudista. Riisitauti pehmentää lasten luut, sen tyypillisiä oireita ovat vinot jalkojen luut. Riisitauti johtuu D-vitamiinin puutteesta.
Köyhyyden keskellä oli hyvin merkittävää, että kaikki koululaiset saivat niukan, mutta tärkeän kouluruoan. Jokaisen koulun oppilaan annos sisälsi 40 grammaa maitopulveria ja 4 grammaa laardia päivässä.
Ruoka-avun vaikutus näkyi nopeasti. Koululaisten paino nousi UNICEFin lisäravinnon avulla 1-3 kiloa. Vielä vuonna 1948 ripuli oli kuitenkin pikkulasten yleisin kuolinsyy.
Kun ravitsemustilanne parani, avustus siirtyi lasten vaate- ja kenkäpulan poistamiseen ja muuhun tukeen, esimerkiksi terveydenhuoltoon. UNICEFin tuella hankittiin esimerkiksi yhdeksän röntgenkonetta ja järjestettiin rokotuskampanjoita. Tuberkuloosi oli yleisimpiä lasten ja nuorten kuolinsyitä.
Puuvillaa käytettiin esimerkiksi flanellin tuottamiseen, josta tehtiin lapsille alusvaatteita ja äitiyspakkaukseen tarvikkeita. Esimerkiksi vuosina 1948-50 kaikkiaan 115 942 äitiyspakkausta sisälsi UNICEFin flanellia. Nahasta tehtiin kenkiä: yli 50 000 lasta sai UNICEFin avulla kengät.
UNICEFin avustustominta päättyi Suomessa vuonna 1951. Suomi oli noussut jaloilleen, ja pystyi huolehtimaan itse lapsistaan. Jo samana vuonna Suomen hallitus myönsi 10 000 dollaria käytettäväksi lasten auttamiseen muissa maissa.
(Lähde: https://www.unicef.fi/unicef/historia/)
EKSTRA: Hyvinvointia rakentamassa: Suomen ja Virtasten vuosisata
KATSO: Suomen ja Virtasten vuosisata(kielet: suomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (soranni), somali, thai ja venäjä)
Tällä sivulla oleva opetusvideo ”Hyvinvointia rakentamassa: Suomen ja Virtasten vuosisata” kertoo Suomen historiasta ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä 1900-luvun alusta nykypäivään.
Video on tuotettu Uudenmaan ELY-keskuksen ESR-osarahoitteisessa Kotona Suomessa-hankkeessa vuonna 2017 ja sen on toteuttanut Wacky Tie Films Oy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti