Suomen yhteiskuntaopin S2-kirja: 5.4 KULUTTAMINEN

Monelle opiskelijalle on yllätys, kuinka kallista asuminen Suomessa on. Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asunnot maksavat enemmän kuin muualla Suomessa. Enemmän ihmisiä muuttaa suuriin kaupunkeihin ja sen vuoksi niissä on suurempi kysyntä kuin tarjonta.

Kysyntä tarkoittaa sitä, että jotakin asiaa halutaan enemmän kuin sitä on mahdollista saada ja ihmiset ovat valmiita maksamaan siitä enemmän. Jos kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, hinnat nousevat eli kallistuvat. Jos kysyntää on vähemmän kuin tarjontaa, hinnat halpenevat.

Jos ihmisellä on omistusasunto, se on hänen oma. Jos omistusasunto on omakotitalo, ihminen maksaa kaiken itse. Kerrostalossa tai rivitalossa kaikki maksavat yhtiövastiketta. Yhtiövastike ei ole sama kaikilla, vaan se riippuu asunnon koosta. Jos on isompi asunto, maksaa enemmän kuin ihminen, jolla on pienempi asunto.

Tehtävä: Mikä sana tulee?
Lue kirjan sivut 152-153 ja tee alla oleva anagrammi.

Asuminen - anagrammi

Lue seuraava teksti. Selvitä mitä alleviivatut ilmaisut tarkoittavat.
Tekstistä on kysymykset tekstin alla.

Jo miltei kaksi miljoonaa suomalaista asuu kerrostalossa — Yksinasujien lisäksi kerrostaloissa asuu yhä enemmän suurperheitä. Yksinasujista peräti 60 prosenttia asuu kerrostaloissa. Nelihenkisiä tai suurempia perheitä kerrostaloissa asuu peräti 8 500 enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Kymmenen vuoden aikana kerrostaloissa asuvien määrä on kasvanut reilulla 140 000 asuntokunnalla. Tämä selittyy paljolti yhden hengen kotitalouksien määrän kasvulla, joka oli saman aikavälin sisällä satatuhatta.

Yksinasujista 60 prosenttia asuu kerrostaloissa. Vuonna 2017 kerrostaloissa asui lähes kaksi miljoonaa henkilöä, joista noin 38 prosenttia oli yksinasujia.

Kerrostaloasuminen kasvattaa suosiotaan myös lapsiperheiden keskuudessa. Vuonna 2017 kaikista lapsiperheistä 27 prosenttia asui kerrostaloissa. Tämä on vajaan prosentin enemmän kuin edellisvuonna.

Pääkaupunkiseudulla kerrostaloissa asui peräti 57 prosenttia lapsiperheistä, kun muualla maassa vastaava luku oli 19 prosenttia.

Parhaiten lapsiperheiden siirtyminen kerrostaloihin näkyy pitkällä aikavälillä. Vuonna 2017 kerrostaloissa asui lähes 5 000 nelihenkistä perhettä enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Viisihenkisiä perheitä kerrostaloissa asui vajaat 2 000, kuusihenkisiä lähes tuhat ja seitsemänhenkisiä tai suurempia perheitä miltei 500 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Vaikka kerrostaloissa asuvien suurperheiden määrä on lisääntynyt, valtaosa perheistä asuu omakotitaloissa tai rivitaloissa. Tilastojen mukaan neljän henkilön perheistä 20 prosenttia asui kerrostaloissa, viisihenkisistä 16, kuusihenkisistä 17 ja seitsemänhenkisistä tai suuremmista 15 prosenttia.

Yksinasujien jälkeen toiseksi eniten kerrostaloa suosivat kahden hengen ruokakunnat, joista vuonna 2017 noin 38 prosenttia asui kerrostaloissa. Kolmen hengen ruokakuntien osalta luku oli alle 30 prosenttia.

Valtaosa suomalaisista asuu omakotitaloissa ja rivitaloissa. Vuonna 2017 omakotitaloissa asui lähes 2,7 miljoonaa ja rivitaloissa reilut 700 000 henkilöä.

Yksinasujien osuus kaikista asuntokunnista on 43 prosenttia ja kasvaa edelleen.

Yhden hengen talouksien suhteellinen määrä kotitalouksista on lisääntynyt huikeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun vuonna 1960 yksinasujia kaikista ruokakunnista oli vajaat 16 prosenttia, vuonna 1980 luku oli jo 27 prosenttia ja vuonna 2000 reilut 37 prosenttia.

Vuonna 2008 yksinäistalouksien määrä ylitti miljoonan.